torstai 29. maaliskuuta 2018

Jälkiteksti

ISLAMIN DOKTRIININ TILASTOLLINEN TUTKIMUS

Islamin doktriinissa on runsaasti aineistoa miesten ja naisten epätasa-arvosta. Doktriini voi olla toisuskoisille hämmentävä, sillä sen sisältö on monesti ristiriitaista. Islamin kaksijakoisuus merkitsee, että siinä voi olla kaksi erilaista näkemystä, jotka molemmat ovat tosia. Jotta koko kuva tulisi näkyviin, on islamin teksteistä tehty tilastollinen analyysi.

Jokainen säe tai hadith voidaan luokitella sen mukaan minkälaiseen asemaan se asettaa naisen yhteiskunnassa. Monissa säkeissä ylistetään äitejä kaikkien miesten yläpuolelle. On myös monia säkeitä, joiden mukaan naiset ja miehet tuomitaan Viimeisenä Päivänä yhtäläisesti vain heidän tekojensa mukaan. Monissa tapauksissa ei voida havaita minkäänlaista valta-asetelmaa; nämä ovat neutraaleja viittauksia.

Alla olevat kuvaajat on tuotettu siten, että on otettu ensin kaikki tekstit, joissa viitataan naisiin. Sitten aineisto on luokiteltu neljään luokkaan: korkea status, tasavertainen status, matala status ja neutraali status. Neutraalit viittaukset eivät sisällä hierarkista informaatiota. Esimerkki neutraalista viittauksesta on luettelossa esiintyvä naisen nimi.

Alla tilasto Koraanista:

Naisen status Koraanissa; osuus teksteistä, joissa viitataan naisiin.


Ja samanlainen analyysi haditheista:

Naisen status haditheissa; osuus haditheista, joissa viitataan naisiin.


KORAANI

Yksi sharialain perusteista on Koraani. Koraanin ollessa kuuluisin kirja, jota kafirit eivät ole lukeneet eivätkä ymmärtäneet, vaikuttaa tämä olevan suurin este sharian opiskelulle.

Koraania on kuitenkin helppo ymmärtää, jos tuntee historialliset faktat. Muhammadin ajan kertomukset ovat saatavilla ja huomaamme, että lukutaidottomat arabit paitsi ymmärsivät Koraania myös keskustelivat sen merkityksistä.

He saattoivat tehdä niin, sillä he käyttivät erilaista Koraania kuin se, jonka voi ostaa tänä päivänä kirjakaupasta. Koraani koottiin vasta vuosia Muhammadin kuoleman jälkeen ja sen luvut järjestettiin pituusjärjestykseen syistä, joita emme tiedä. Pitkät luvut ovat kirjan alussa ja lyhyimmät loppupuolella. Voit kuvitella miten kävisi, jos ottaisit romaanin, irrottaisit siitä sivut ja järjestäisit sen lukujen pituuden mukaan. Romaani olisi pilalla, koska juoni katoaisi. Kirjakaupan Koraani vaikuttaa järjettömältä sillä siinä ei ole tarinaa eikä juonta.

Muhammadin aikalaisille kaikki säkeet olivat ymmärrettäviä, sillä ne olivat vastauksia Muhammadin elämän tapahtumiin. Säkeillä oli konteksti ja ne voitiin helposti ymmärtää.

Historiallinen Koraani voidaan rekonstruoida. Meillä on käytössämme hyvin yksityiskohtainen Muhammadin elämäkerta, Sira. Kun otamme Siran ja asetamme Koraanin säkeet Muhammadin elämän tapahtumien yhteyteen, saamme aikaiseksi alkuperäisen Koraanin. Kuka tahansa voi lukea ja ymmärtää tätä historiallista Koraania.

Kun tämä on tehty, huomaamme, että on selvästi kaksi hyvin erilaista Koraania. Varhainen mekkalainen Koraani on uskonnollinen. Myöhempi Medinassa kirjoitettu Koraani on hyvin poliittinen. On tärkeää huomata, että niissä sanotaan useasti aivan vastakkaisia asioita. Tämä on islamilaisen kaksijakoisuuden perusta.

Historiallinen Koraani on tarina. Se alkaa runoilla, jotka kertovat Jumalasta. Sitten se julistaa sodan kaikkia niitä vastaan, jotka ovat eri mieltä Muhammadin kanssa. Se kertoo alkuperäisen suvaitsevaisen vääräuskoisen arabikulttuurin hävittämisestä. Lopussa koko Arabia on saatettu sharialain alaisuuteen. Kafirien Arabia oli lopulta täydellisesti islamin hallinnassa.


LISÄTIETOA




LUKEMISTA

SIRA
Mohammed and the Unbelievers, CSPI Publishing

HADITH
The Political Traditions of Mohammed, CSPI Publishing

KORAANI
A Simple Koran tai An Abridged Koran, CSPI Publishing


ERINOMAINEN TEOS KRISTITYILLE JA JUUTALAISILLE
The Third Choice, Mark Durie

NAISET JA SHARIA
Cruel and Usual Puhisment, Nonie Darwish

YLEISTÄ TIETOA
Stealth Jihad, Robert Spencer
Why I Am Not a Muslim, Ibn Warraq
They Must Be Stopped, Brigitte Gabriel

Kahden tunnin Koraani


sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Vaatimuksia

Muslimijohtajat väittävät, että voidakseen harjoittaa uskontoaan, heidän on saatava rukoilla koulussa ja työpaikalla, ja heillä on oltava erityisiä huoneita varattuna rukoiluun, erityinen ruokavalio (halal); vapaapäiviä muslimien pyhäpäivinä; lupa käyttää huivia työssä ja koulussa sekä koko vartalon peittävää burkhaa urheillessa. Kafirien ei tule milloinkaan kritisoida islamin käytäntöjä kuten moniavioisuutta, jihadia tai vaimon lyömistä. Kafirien tulee maksaa sosiaalitukia heidän monille vaimoilleen, heidän tulee kohdella musliminaisia erityisellä tavalla sairaaloissa, ja niin edelleen.


SHARIA:

Sharia esittää täydellisen prosessin ja maahanmuuttostrategian kafirien maille ja ohjeet, miten yhteiskunta islamisoidaan. Jos haluat nähdä islamin tulevaisuuden Amerikassa, voit lukea 1400 vuotta vanha Siran (Muhammadin elämäkerran).

Saapuessaan uuteen maahan muslimit ensiksi sopeutuvat uuteen kotimaahansa. Ensimmäinen askel on julistaa, että islam on kristinuskon ja juutalaisuuden veljesuskonto. Medialle ja kafireille pidetään dialogia ja "sillanrakennuskokouksia". Lisäksi he esittävät, että läntinen sivilisaatio on islamin kulta-aikojen ansiota.

Kun nämä väitteet on hyväksytty, on aika ryhtyä vaatimaan muutoksia kafirien yhteiskunnassa. Jos joku vastustaa näitä vaatimuksia, heitä nimitetään rasisteiksi ja islamofobeiksi. Sitä, miksi poliittisen islamin vastustaminen olisi rasismia, ei kuitenkaan selitetä.


KAFIRIEN JOHTAJAT

Kafirien johtajat eivät tiedä mitään islamista tai sharia-laista. He ovat kaikki tavanneet mukavia muslimeja ja olettavat siksi, että islamin täytyy olla hyvä uskonto, ja että rettelöitsijät ovat ääriaineksia.

Kafirien johtajat eivät tiedä mitään kaksijakoisesta etiikasta tai poliittisesta alistumisesta. Kafirijohtajien ensisijainen motivaatio on olla mukavia ja suvaitsevaisia näille uusille vieraille. Toinen motivaatiotekijä on olla sanomatta tai tekemättä mitään, mistä heidät itsensä leimattaisiin rasisteiksi.

Kafirijohtajien suunnitelma on olla mukavia muslimeille, jolloin nämä huomaavat kuinka hyviä me olemme ja uudistavat sitten islamin. Mutta miksi uudistaa sellaista, missä ei ole vikaa? Sharian soveltaminen on toiminut erinomaisesti jo 1400 vuotta.

Shariaa ei voi uudistaa. Se on Allahin laki, ja sellaisenaan täydellinen ja yleispätevä.


PYHÄ RAKKAUS JA PYHÄ VIHA

Islamin vaatimuksien taustalla on emotionaalinen motivaatio "pyhä viha", al walaa wa al baraa. Allah vihaa kafireja, heidän kulttuuriaan ja politiikkaansa. Jokaisen, joka rakastaa Allahia, täytyy vihata sitä, mitä Allah vihaa, ja siten tuntea vastenmielisyyttä kafirien lakeja ja perustuslakia kohtaan. Niinpä muslimien on jatkuvasti vaadittava kafireja alistumaan sharialle.


PERUSTUSLAIN ENSIMMÄINEN LISÄYS

Islam on uskonto ja sen vuoksi muslimeilla on uskonnonvapaus Yhdysvaltain perustuslain ensimmäisen lisäyksen perusteella. Islamin uskonollisten vaatimusten epääminen on perustuslain vastaista, joten meidän on suostuttava niihin, jos ne ovat uskonnollisia.

Mutta jokaisessa islamin "uskonnollisessa" vaatimuksessa on myös poliittinen puoli. Seuraavassa erityiset lahjat, jotka Muhammad on saanut Allahilta:

[Bukhari 1,7,331] Muhammad sanoi: Minulle on annettu kolme asiaa, joita ei ole annettu kenellekään ennen minua:
1. Allah teki minusta voittoisan pelon avulla, Hän aiheuttaa vihollisilleni pelkoa kuukauden matkan päästä.
2. Koko maa on annettu minulle ja minun seuraajilleni rukoilemista ja rituaaleja varten; siksi kaikki minun seuraajani voivat rukoilla aina kun on rukoilun aika.
3. Sotasaaliin ottaminen on minulle luvallista, vaikka se ei ole ollut luvallista kenellekään ennen minua.
4. Minulle on annettu valta toimia välittäjänä Ylösnousemuksen Päivänä.
5. Kaikki muut profeetat on lähetetty omille kansoilleen, mutta minut on lähetetty koko ihmiskunnalle.

Islamilaisella rukouksella on poliittinen rooli samoin kuin jihadilla ja sharialla. Islam vaatii valtiota palvelemaan sitä kaikissa vaatimuksissaan. Vaatimuksen mukaan kafirien hallinnon on alistuttava sharialle.

Kafirien täytyy oppia uskonnon ja politiikan ero. Jihadistinen hyökkäys World Trade Centeriin oli poliittinen teko, jolla oli uskonnollinen motivaatio. Kaksoitornien viattomat uhrit, jotka hyppäsivät mieluummin kuolemaansa kuin paloivat elävältä, eivät osallistuneet uskonnolliseen seremoniaan.

Kun muslimit ottavat julkisen kadun haltuunsa rukoilua varten, rukoilu voi olla uskontoa, mutta kadun valtaaminen on politiikkaa.

Sharia-lain kaikenlaiset vaatimukset, kuten koulujen islamilaiset rukoushetket, vaativat meiltä poliittisia päätöksiä, ohjeistamaan koulun hallintoa, käyttämään verorahoja kokouksiin, jne. Rukoilu voi olla uskonnollista, mutta se vaatii poliittista toimintaa ja valtion tuen tapahtuakseen.

Islamilaisella rukouksella on uskonnollinen motivaatio ja poliittinen lopputulos. Se vaatii politiikkaa alistumaan ideologialle, joka on perustaltaan Amerikan lakien, kulttuurin ja perinteen vastainen.

Meidän tulisi antaa kaikkiin islamin poliittisiin vaatimuksiin poliittinen vastaus.


SUJUVUUDESTA JA VÄLTTÄMÄTTÖMYYDESTÄ

Kafirien ei tarvitse mukautua islamin vaatimuksiin.

Shariassa on kaksi periaatetta, jotka toimivat ohjeena muslimeille tilanteissa, joissa he eivät voi toimia puhtaan islamin ja sharian määräysten mukaan. Tekninen nimitys tälle on tayseer, joka tarkoittaa "taakan keventämistä" tai "helpottamista".

Koraani 4:28 Jumala tahtoo tehdä teidän taakkanne helpoksi, sillä ihminen on luotu heikoksi.

Kun olosuhteet ovat vaikeat ja sharia ei ole maan laki, muslimin taakkaa helpotetaan. Heidän täytyy täytyy kyllä esimerkiksi rukoilla ja välttää sianlihaa, mutta olosuhteiden niin vaatiessa vaatimuksia höllennetään. Tästä johdetaan daruda -periaate, välttämättömyys.

Tarpeen vaatiessa kielletyt asiat sallitaan. Jos muslimi on nälkäinen eikä saatavilla ole halal (sharian mukaista) ruokaa, hän voi syödä sitä mitä on saatavilla. Jos muslimilla ei ole paikkaa, missä rukoilla, rukouksen voi suorittaa myöhemmin. Jos sharia-laki ei ole maan laki, muslimi voi esimerkiksi käsitellä sianlihaa ilman seuraamuksia.

Seuraavana esimerkki daruda -periaatteesta:

f15.18 Välttämättömyysehdot jättää rukous väliin (ja korvata se myöhemmin):
[...]
(5) ... jos joku pelkää sen aiheuttavan vahinkoa elannon hankkimiselle...

Toisin sanoen, jos muslimi ei voi rukoilla työssä tai koulussa, hän voi korvata sen myöhemmin. Islamin vaatimukset ovat "toiveita", eivät välttämättömyyksiä. Jos heidän vaatimuksiinsa ei suostuta, ei siitä ole heidän uskonnonharjoittamiselleen haittaa.

Toinen esimerkki darudasta on vakuutuksen ottaminen. Vakuutukset ovat sharian mukaan kiellettyjä, mutta jos kafirien laki vaatii auton vakuuttamisen, välttämättömyyden periaate sallii muslimien ottaa vakuutuksen.

Sharialain kieltäminen ei riko mitään muslimien tarvetta vastaan. Silloin rajoitetaan ainoastaan poliittista islamia, ei uskonnon harjoittamista.

Kun kieltäydymme sharian vaatimuksista koulun rukoshetkistä, emme rajoita muslimien uskonnollisia tarpeita, vaan suojelemme kafireja islamin poliittisilta vaatimuksilta. Jos muslimit eivät voi rukoilla säädettyinä aikoina, sharia sallii heidän suorittaa rukoukset sopivana aikana. Rukouksen viivästymisestä ei ole mitään haittaa. Muhammad viivästytti rukouksiaan, joten myös kaikki muslimit voivat tehdä niin.

Jos islamilainen rukous sallitaan koulussa, kuinka pitkälle siinä voidaan mennä? Rukoukseen kuuluu monia elementtejä - valmistautuminen, sitä varten varattu huone, rituaalinen peseytyminen ja joinain erityisinä päivinä vaaditaan erilaisia rukouksia ja pitempiä aikoja. Lopulta rukoukselle varattua huonetta ei saa enää käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen. Oikeaoppisten jalkakylpyjen asentamiseen täytyy tehdä hieman putkitöitä.

Entä mitä opettajan täytyisi tehdä, kun osa oppilaista on rukoilemassa? Jos opettaja antaa sillä aikaa ohjeita seuraavaan kokeeseen, olisiko se islamin syrjimistä? Miksi valtion pitäisi maksaa muslimien rukoushuoneesta ja jalkakylvyistä?

Rukoilu ei ole yksityisasia. Islamilaisten järjestöjen täytyisi tulla ja "selittää" islamia opiskelijoille.

Kun islamilainen rukous on saatu osaksi päivärutiinia, mikä estäisi seuraavaksi vaatimuksen, että keittiön valmistaman ruuan pitäisi olla halal (sharian mukaista)? Miksi kafiropiskelijoiden sallittaisiin syödä ramadanin paaston aikana? Koska paasto heikentää mieltä ja ruumista, pitääkö muslimien silti tehdä kokeensa ramadanin aikana? Pitääkö musliminaisten käyttää urheilussa sharian mukaista asua (burka, hijab,...) koulun joukkueasusteiden sijaan? Tämä ei suinkaan ole kuvitteellinen skenaario. Tällainen prosessi on jo käynnissä Britanniassa.

Sitten on vielä vaatimukset sharian mukaiseksi perheoikeudeksi. Seuraavaksi tulevat vaatimukset julistaa muslimit "vähemmistöksi" erioikeuksineen virkanimityksissä, työpaikoilla ja kansalaisoikeuksissa. Sitten tulevat shariaoikeusistuimet. Kun sharia on saanut jalkansa oven väliin, vaatimuksille ei tule loppua ennen kuin maa on luopunut omista laeistaan ja noudattaa kaikessa shariaa.



KUUDES ARTIKLA

Yhdysvaltain perustuslain kuudes artikla julistaa, että perustuslaki on maan korkein laki eikä sitä voi korvata millään muulla lakijärjestelmällä. Sharian periaatteellinen väite on, että sharia on korkein laki koko maailmassa, ja että kaikkien muiden lakien tulee olla sille alisteisia. Tässä on valtava ristiriita, kun sharia-lakia saatetaan voimaan uskonnonvapauden varjolla.

Islamin uskonnossa on aina läsnä poliittinen komponentti, joka täytyy ottaa huomioon. Vastakohtaisena esimerkkinä voimme ottaa ne monet buddhalaiset, jotka ovat muuttaneet Amerikkaan muslimien tavoin. Voitteko nimetä yhtäkään poliittista vaatimusta, jonka buddhalaiset olisivat tehneet koskien kouluja tai mitään muutakaan asiaa? Oletteko kuulleet tapauksista, joissa buddhalaiset olisivat esittäneet vaatimuksia kouluista, liiketoiminnasta, lainkäytöstä tai sairaaloista, tai vaatineet, että meidän tulee tutustua buddhalaisuuteen ja sen käytäntöihin? Ette ole kuulleet, sillä buddhalaisuus on uskonto, ei poliittisuskonnollinen ideologia.

Islam vaatii meitä tekemään poliittisia myönnytyksiä, sillä islam on yhtä paljon poliittinen ideologia kuin uskonto.

Sharia ei hyökkää suoraan kuudetta artiklaa vastaan, se on sivustahyökkäys. Otetaan esimerkiksi sananvapaus ja lehdistönvapaus. Kun tanskalaiset julkaisivat kuuluisat Muhammad-pilapiirrokset, yksikään valtavirran lehti ei julkaissut niitä Yhdysvalloissa, sillä muslimit sanoivat, että piirrokset olivat jumalanpilkkaa ja loukkasivat islamia. Seuraksena oli noudattaa sharia-lakia ja jättää pilapiirrokset julkaisematta. Kuka poliitikko protestoi sharia-lain noudattamista ja sitä, että perustuslakia heikennettiin alistumalla sharialle?

Sananvapaus kielletään niiltä islamin arvostelijoilta, joita haukutaan rasisteiksi ja islamofobeiksi. Tällä hetkellä perustuslain ensimmäistä lisäystä käytetään tuhoamaan kuudes artikla. Islamin poliittista doktriinia laillistetaan uskonnon varjolla.

Yhdysvaltain perustuslain kannalta mitään sharian säädöstä ei tulisi sallia.



lauantai 17. maaliskuuta 2018

Islamilainen pankkitoiminta

Islamin oppineet väittävät, että sharian mukainen pankkitoiminta on pyhää ja kaikkien uskovaisten ja moraalisten ihmisten tulisi sijoittaa sharian mukaisiin rahoitusinstrumentteihin. Rahaa ei sijoiteta alkoholiin, tupakkaan, vedonlyöntiin, sianlihaan, taiteeseen tai muuhun epäpuhtaaseen liiketoimintaan.

Muslimit vaativat tänä päivänä yhä voimakkaammin omia rahoitusjärjestelmiä ja sharian mukaisia rahoitustuotteita. Sharian pankkitoiminnassa on kiertotie, jolla vältetään koronmaksu, joka on islamissa kiellettyä. Sharian mukaisessa pankkitoiminnassa rahan hinta on kuitenkin korkeampi, siitä ei kuitenkaan makseta korkoa vaan leasing-maksua.

SHARIA: Shariapankkitoiminnassa osa voitoista pitää sijoittaa islamilaiseen hyväntekeväisyyteen, zakatiin. Zakat tulee käyttää seuraavasti:
Koraani 9:60 Almut ovat vain köyhiä ja puutteessa olevia varten, sekä niille, jotka toimivat hyväntekeväisyyden palveluksessa; myös niitä varten, joiden sielut on voitettava (Jumalan) rakkauteen; edelleen orjien ja velkaorjien lunnaiksi; avustukseksi Jumalan retkelle [jihadin rahoittamiseen] ja niinikään maankulkijalle. Tämä on Jumalan säätämä velvollisuus, sillä Jumala on kaikkitietävä, viisas.

Shariakäsikirja ('Umdat as-Salik wa 'Uddat an-Nasik) omistaa useita sivuja zakatille. Sitä tulee maksaa seuraaville:
  • Köyhille ja avuntarpeessa oleville muslimeille
  • Niille, jotka keräävät zakatia
  • Vastikään islamiin kääntyneille (heidän uskonsa vahvistamiseksi)
  • Vankien ja orjien vapauttamiseksi
  • Allahin puolesta taisteluun, jihadiin
  • Matkailijoiden auttamiseen


NE, JOTKA TAISTELEVAT ALLAHIN PUOLESTA

h8.17 Kategoria ne jotka taistelevat Allahin puolesta tarkoittaa niitä, jotka osallistuvat islamilaiseen sotaan, mutta eivät ole vakituisia palkkasotilaita. Näille jihadisteille tulee hyvittää aseet, vaatteet, ruoka- ja matkakustannukset, sekä muut kulut. Myös heidän perheitään tulee auttaa rahallisesti.
h8.24 Ei ole luvallista antaa zakatia kafirille.

Kun osallistumme islamilaiseen pankkitoimintaan, rahat menevät:

  • ainoastaan muslimien auttamiseen, kafirit eivät saa mitään
  • islamiin kääntyneiden tukemiseen
  • muslimien byrokratiaan
  • Al-Qaidalle ja muille jihadisteille, mukaan lukien rahat, jotka maksetaan "itsemurhapommittajien" ja muiden kuolleiden jihadistien perheille.


Zakat-rahojen valuminen jihadiin ei ole pelkästään teoreettista. Olemme nähneet zakatin käytännössä Holy Land Foundationin ja muiden islamilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen tapauksissa. Texasin Dallasissa vuonna 2007 FBI asetti syytteeseen Holy Land Foundationin, ja useita sen jäseniä tuomittiin jihadin (terrorismin) rahoituksesta.

Kun osallistumme islamilaiseen pankkitoimintaan, tai mihin tahansa muuhun sharian toteuttamiseen, olemme moraalisesti osavastuussa myös
  • naisten alistamisesta ja pahoinpitelystä
  • uskonluopioiden tappamisesta
  • taiteilijoiden ja kirjailijoiden salamurhista
  • orjuuden ylläpitämisestä
  • kafirien syrjimisestä politiikassa
  • Jihadin kyyneleistä eli 270 miljoonan ihmisen murhista 


SUJUVUUS JA VÄLTTÄMÄTTÖMYYS

Shariassa on kaksi periaatetta, joita voidaan kutsua "sujuvuudeksi" ja "välttämättömyydeksi". Käytännössä sujuvuus ja välttämättömyys tarkoittaa, että mikäli muslimi elää kafirien keskuudessa, hän voi harjoittaa liiketoimintaa kafirien tapojen mukaisesti.

W43.0 KORONMAKSUMENETTELY VIHOLLISEN MAAPERÄLLÄ
w43.1 Muslimit voivat maksaa korkoa mikäli he asuvat dar al harbissa, sodan maassa (kafirien keskellä), siis silloin, kun sharia ei ole kyseisen maan laki.

Niinpä muslimit voivat sharian mukaan maksaa ja ottaa vastaan koronmaksuja Amerikassa. Miksi sitten muslimit haluavat sharian mukaista pankkitoimintaa? Se on yksinkertaista. Tässä sovelletaan alistumisen periaatetta. Kafirien tulee alistua sharian vaatimuksiin kaikissa asioissa, myös pankkitoiminnassa. Lisäksi pyhän rakkauden ja pyhän vihan periaate merkitsee, että kafirien rahoitusjärjestelmä on tuhottava.

Huomatkaa, että sharian mukaan Amerikka on "vihollisen maaperää".






perjantai 9. maaliskuuta 2018

Ajatuksen vapaus

VÄITE: Islam on suvaitsevainen uskonto.

SHARIA: Apostaasi, islamin uskonnon hylkääminen, on islamissa kuolemalla rangaistava rikos.


o8.0 APOSTAASI ISLAMISTA

o8.1 Mikäli henkilö, joka on saavuttanut puberteetin ja hän on mieleltään terve, vapaaehtoisesti hylkää islamin, hän ansaitsee tulla tapetuksi.

Hadithit ja islamin varhainen historia Muhammadin kuoleman jälkeen kertoo mahdollisuudesta tappaa uskonluopiot.

Muhammadin kuoleman jälkeen kokonaiset heimot halusivat luopua islamista. Islamin ensimmäiset sodat sodittiin näitä apostaatteja vastaan, ja tuhannet saivat surmansa.

[Bukhari 2,23,483] Muhammadin kuoleman jälkeen Abu Bakrista tuli kalifi ja hän julisti sodan niitä arabeja vastaan, jotka olivat palanneet pakanuuteen.
[Bukhari 9,83,17] Muhammad sanoi: "Muslimia, joka on todistanut, ettei ole muuta jumalaa kuin Allah, ja että minä olen Hänen profeettansa, ei saa surmata muuten kuin kolmesta syystä: rangaistuksena murhasta, aviorikoksesta ja apostaasista."

Mikään rangaistus ei ole liian ankara apostaasista.

[Bukhari 8,82,797] Muutamat ihmiset tulivat Medinaan ja heistä tuli muslimeja. He sairastuivat, jolloin Muhammad lähetti heidät paikkaan, missä kamelit laidunsivat, ja käski heidän juoda kamelien virtsaa ja maitoa lääkkeeksi. He noudattivat hänen neuvoaan, mutta kun he olivat parantuneet, he tappoivat kamelien paimenen ja varastivat hänen laumansa.
Aamulla Muhammad kuuli mitä miehet olivat tehneet ja määräsi heidät vangittavaksi. Ennen keskipäivää oli miehet saatu kiinni ja tuotiin Muhammadin eteen. Hän antoi käskyn hakata heidän kätensä ja jalkansa irti ja kaivaa heidän silmänsä ulos kuumalla raudalla. Heidät heitettiin terävien kivien päälle ja heidän pyyntönsä saada vettä juodakseen evättiin, ja he kuolivat janoon.
Abu sanoi: "He olivat varkaita ja murhamiehiä, jotka luopuivat islamista ja palasivat pakanuuteen, rikkoen näin Allahia ja Muhammadia vastaan."

 Tappakaa uskonluopiot.

[Bukhari 9,89,271] Eräs juutalainen kääntyi islamiin, mutta palasi sitten entiseen uskontoonsa. Muadh näki miehen Abu Musan seurassa ja kysyi: "Mitä tämä mies on tehnyt?"
Abu Musa vastasi: "Hän kääntyi islamiin, mutta kääntyi sitten takaisin juutalaisuuteen."
Muadh sanoi silloin: "On Allahin ja Muhammadin tuomio, että tuo mies pitää tappaa enkä minä aio istua ennen kuin olet surmannut hänet."

Uskonnon ja ajatuksen vapaus on mahdoton islamissa. Pääasia on alistuminen ja ihanteellinen kansalainen on Allahin orja. Kaiken ajattelun tulee olla alisteista Koraanille ja sunnalle - sharialle.


R40.0 MUSIIKKI, LAULU JA TANSSI - SOITTIMET

r40.1 Soittimet pitää hävittää

  • Huilut, kielisoittimet ja muut samanlaiset ovat kiellettyjä
  • Niiden korvat, jotka kuuntelevat laulajien laulua, täytetään lyijyllä Tuomiopäivänä.
  • Laulut synnyttävät tekopyhyyttä

r40.2 On laitonta käyttää musiikki-instrumentteja tai kuunnella mandoliinia, luuttua, symbaaleja tai huilua. Luvallista on soittaa tamburiinia häissä, ympärileikkauksissa ja muissa sellaisissa, jopa silloin kun tamburiinin sivuilla on kellot. Rumpujen lyöminen on laitonta.


W50.0 ELÄVIEN OLENTOJEN KUVAKIELTO

w50.1 On huomattava, että kuvien tekemisen kielto on erityisen vakava.

[Bukhari 7,72,843] Muhammad masentui eräänä päivänä, kun Gabriel ei tullutkaan vierailemaan sovittuna päivänä. Kun Gabriel viimein ilmestyi, Muhammad valitti viivästystä. Gabriel sanoi hänelle: "Enkelit eivät astu huoneeseen, jossa on koira tai kuva".

ALLAHIN LUOMISTYÖN JÄLJITTELY

w50.2 Kuvat jäljittelevät Allahin luomistyötä

[Bukhari 4,54,447] Kerran minä [Aisha] tein Muhammadille täytetyn tyynyn ja koristelin sen eläinten kuvilla. Eräänä päivänä hän tuli joidenkin muiden seurassa sisään ja huomasin hänen kasvoillaan kiihtymyksen. Kysyin "Mikä hätänä?" Hän vastasi: "Mitä tuo tyyny tekee täällä?" Vastasin, että "tein sen sinulle, jotta voisit maata sen päällä." Hän sanoi: "Etkö tiedä, että enkelit eivät astu taloon, missä on kuvia, ja että sitä, joka tekee kuvia, rangaistaan Tuomiopäivänä kunnes hän herättää eloon ne, joista hän teki kuvan."

P44.0  KUVIEN TEKEMINEN

p44.1 Kuvien tekijät palavat Helvetissä.
[Bukhari 8,73,130] Huoneessani [Aishan huoneessa] oli kerran verho, jossa oli kuvattuna eläimiä. Kun Muhammad näki sen, hänen kasvonsa punehtuivat vihasta. Hän repi verhon palasiksi ja sanoi: "Ihmiset, jotka maalaavat tuollaisia kuvia, saavat mitä kauheimman rangaistuksen Tuomiopäivänä."

KIRJALLISUUS

Kaiken kirjallisuuden tulee olla alisteista sharian vaatimuksille. Islamin loukkaajat on lupa salamurhata, sillä Muhammad itse määräsi useita taiteilijoita surmattaviksi. Salman Rushdie on elänyt tappouhkausten varjossa kirjoitettuaan romaanin Saatanalliset säkeet. Kun tanskalaiset pilakuvat Muhammadista julkaistiin, oli seurauksena maailmanlaajuisia mellakoita. Alankomaalainen elokuvantekijä Theo Van Gogh  surmattiin "rienauksesta" islamia vastaan.
 
Muhammad tapatti toistuvasti taitelijoita ja intellektuaaleja kuten Kabin, runoilijan, joka kritisoi islamia runoissaan. Huomatkaa petoksen käyttö:

[Bukhari 5,59,369] Muhammad kysyi: "Kuka tappaisi Ka'bin, Allahin ja Muhammadin vihollisen?" Bin Maslama nousi ja vastasi: "Oi Muhammad! Miellyttäisikö se sinua, jos tappaisin hänet?" Muhammad vastasi: "Kyllä" Silloin Bin Maslama sanoi: "Anna minulle lupa kertoa hänelle valheita, jotta onnistun suunnitelmassani." Muhammad vastasi: "Saat valehdella hänelle."
Sitten Maslama meni Kabin luo ja sanoi: "Muhammad vaatii meiltä rahaa, ja tarvitsen rahaa lainaksi." Kab sanoi siihen: "Allahin tähden, teidän täytyy olla kyllästyneitä häneen!" Maslama sanoi: "Kun nyt olemme seuranneet häntä, emme halua jättää häntä. Haluaisimme, että lainaisit meille kamelikuormallisen ruokaa." Kab sanoi: "Hyvä on, lainaan teille ruokaa, mutta teidän täytyy antaa jotain vakuudeksi."
He antoivat vakuudeksi aseensa ja lupasivat palata samana iltana. Maslama palasi kahden miehen kanssa ja sanoi heille: "kun Kab tulee, kosketan hänen hiuksiaan ja haistelen niitä, ja kun näette, että olen saanut otteen hänen päästään, tappakaa hänet."
Kab tuli heitä vastaan kääriytyneenä vaatteisiinsa ja tuoksuen hajuvedeltä. Maslama sanoi: "En ole koskaan haistanut noin hyvää tuoksua. Sallitko, että haistelen päätäsi?"
Kab vastasi: "Kyllä".
Kun Maslama sai hänestä lujan otteen, hän sanoi tovereilleen: "Käykää kimppuun!"
Niin he tappoivat hänet. Sitten he menivät kertomaan Profeetalle asian. Kab Bin Al-Ahsrafin jälkeen tapettiin vielä Abu Rafi.

Ishaq819 Muhammad oli antanut määräyksen sotapäälliköilleen tappaa ainoastaan ne, jotka vastustelivat; muita heidän ei tulisi vahingoittaa, paitsi niitä, jotka olivat puhuneet pahaa Muhammadista. Sitten hän antoi tappomääräyksen kaikista niistä mekkalaisista, jotka olivat vastustaneet islamia. Seuraavat henkilöt määrättiin tapettaviksi:

  • Eräs Muhammadin kirjureista. Hän oli sanonut, että Muhammad antoi hänen joskus parannella Muhammadin Koraanin ilmoituksia, josta syystä kirjuri oli menettänyt uskonsa.
  • Kaksi laulajatarta, jotka olivat tehneet Muhammadista pilkkalauluja.
  • Veronkantaja, muslimi, joka oli luopunut islamista.
  • Eräs mies, joka oli loukannut Muhammadia.
  • Kaikki taiteilijat ja poliitikot, jotka olivat vastustaneet häntä.




perjantai 2. maaliskuuta 2018

Orjuus

Nykyisessä sharia-käsikirjassa The Reliance of the Traveller on kaikuja islamin laajasta orjuuden doktriinista. Lukua k32.0, Manumission [manumissio, orjan vapauttaminen] ei ole käännetty englanniksi. Sen tilalla on toimituksellinen anteeksipyyntö orjuudesta asiana, jonka islam pyrki lakkauttamaan niin pian kuin suinkin mahdollista. Tämä on silkkaa taqiyyaa, pyhää valehtelua. Islam on ollut kaikista ideologioista se kaikkein suurin orjuuttaja. Islam rakennettiin orjuudella.


MUHAMMAD JA ORJUUS

Sana orja on islamissa positiivinen termi. Muhammad kutsui itseään ja muslimeja Allahin orjiksi. Muhammadin toinen käännynnäinen oli orja.

Muhammad itse osallistui orjuuden kaikkiin puoliin. Hän tapatti vääräuskoisia miehiä, jotta heidän naisensa ja lapsensa voitiin ottaa orjiksi (1). Hän antoi orjia lahjaksi (2). Hän omisti monia orjia, jotkut heistä olivat mustia (3). Hän antoi seksiorjiaan tovereilleen ja luutnanteilleen (4). Hän katseli vierestä, kun toiset hakkasivat orjiaan (5). Hän osallistui taistelussa vangittujen naisien raiskaamiseen (6). Hän vangitsi orjia ja myi heitä saadakseen rahaa jihadia varten (7). Yksi hänen mieluisimmista seksikumppaneistaan oli orja, joka synnytti hänelle pojan (8). Hän antoi orjia lahjaksi muille hallitsijoille (9). Saarnastuoli, josta hän piti puheitaan, oli orjan valmistama (10). Hänen ruokansa oli orjien valmistamaa (11). Orja hoiti häntä, kun hän oli sairaana (12). Hänen räätälinsä oli orja (13). Hän julisti, että jos orja karkaa isännältään, tämän rukouksiin ei vastata (14). Hän myös salli omistajan harrastaa seksiä orjansa kanssa (15).


ISLAM JA ORJUUS

Islam orjuutti afrikkalaisia, eurooppalaisia (useita miljoonia), hinduja, buddhalaisia ja kaikki muita, jotka osuivat jihadin tielle. Islam on orjuuttanut enemmän ihmisiä kuin mikään muu kulttuuri. Muslimit eivät myönnä eivätkä pyytele anteeksi kaikkien uskontojen ja rotujen orjuuttamisen historiaansa.

Vähemmän tunnettu yksityiskohta on, että arvokkaimmat orjat olivat Mekassa aina valkoisia naisia. Muhammadin sunna kertoo, että hänen lempiseksiorjansa oli valkoinen kristitty nainen.

Islam harjoittaa edelleen orjuutta Afrikassa. Sitä on tavattu Saudi-Arabiassa, Mauritaniassa, Sudanissa ja muilla islamin ja kafirien maiden raja-alueilla.

Historiasta tiedämme, että orjuuden lopetti kristittyjen politiikka (16).


(1) A.Guillaume, The Life of Muhammad (London:Oxford University Press, 1982), s. 466
(2) Ibid., s. 499
(3) Ibid., s. 516
(4) Ibid., s. 593
(5) Ibid., s. 295
(6) Ibid., s. 496
(7) Ibid., s. 466
(8) William Muir, The Life of Mohammed (AMS Press, 1975), s. 425
(9) Ibid., s. 425
(10) Bukharin hadith-kokoelma, volume 1, kirja 8, numero 440
(11) Ibid., volume 3, kirja 34, numero 295
(12) Ibid., volume 3, kirja 36, numero 481
(13) Ibid., volume 7, kirja 65, numero 344
(14) Muslim hadith-kokoelma, kirja 001, numero 0131
(15) Ibid., kirja 008, numero 3383
(16) Bernard Lewis, Race and Slavery in the Middle East, Oxford University Press, 1990, sivu 79




perjantai 23. helmikuuta 2018

Dhimmi

Islaminoppineet väittävät, että islam on kristinuskon ja juutalaisuuden veljesuskonto, ja että kristityistä ja juutalaisista huolehditaan ja heitä suojellaan, mikäli heistä tulee dhimmejä.

Kun Muhammad muutti Medinaan, se oli puoliksi juutalainen, mutta Muhammad hävitti heidät. Sen jälkeen hän käänsi katseensa Khaibarin varakkaisiin juutalaisiin. Hän hyökkäsi Khaibariin ilman, että sen asukkaat olivat mitenkään antaneet siihen syytä, ja murskasi heidät. He menettivät kaiken omaisuutensa ja heistä tuli kolmannen luokan kansalaisia, dhimmejä. Juutalaisten piti alistua sharialle, heillä ei ollut poliittista valtaa, mutta heidän sallittiin pitää uskontonsa. Dhimmeinä heidän tuli maksaa vuosittaista veroa, jizyaa, joka oli puolet heidän tuloistaan.

Sharia sanoo:

o11.0 ISLAMILAISEN VALTION KAFIRIT

o11.1 Kristittyjen ja juutalaisten, mutta ei mormonien (1), kanssa tehdään virallinen sopimus (dhimma), Heistä tulee dhimmejä.

o11.3 Dhimmien tulee noudattaa islamin sääntöjä.

  • He maksavat jizyaa, dhimmeiltä perittävää henkiveroa.
  • Jos dhimmit noudattavat sääntöjä, valtio suojelee heitä. Heidän sallitaan harjoittaa omaa uskontoaan ja ylläpitää omaa tuomioistuintaan ja lakejaan.


Seuraavaksi kristittyjen kanssa vuonna 637 jKr tehty sopimus dhimmisäännöistä. Säännöt ovat samanlaiset juutalaisille ja muille dhimmeille.


UMARIN SOPIMUS

Meidän ei ole lupa rakentaa kaupungeissamme tai niiden läheisyyteen uusia luostareita, kirkkoja, nunnaluostareita tai keljaa. Meillä ei myöskään ole lupa korjata niitä, päivällä tai yöllä, kun ne raunioituvat tai ne sijaitsevat muslimien asuinalueella.
Meidän on pidettävä ovemme avoinna ohikulkijoille ja matkustavaisille. Meidän on tarjottava majapaikka kaikille ohikulkeville muslimeille kolmen päivän ajan.
Emme saa tarjota turvapaikkaa kirkoissamme tai taloissamme vakoilijoille, emmekä saa piilottaa heitä muslimeilta.
Emme saa julistaa uskontoamme julkisesti tai käännyttää siihen ketään. Emme saa estää ketään keskuudessamme kääntymästä islamiin heidän niin halutessaan.
Meidän on osoitettava kunnioitusta muslimeita kohtaan, ja meidän on luovutettava istumapaikkamme, kun he tahtovat istuutua.
Me emme saa jäljitellä muslimeita pukeutumalla samanlaisiin vaatteisiin kuin he.
Emme saa ratsastaa satulassa emmekä kantaa miekkaa tai minkäänlaista asetta, emmekä pitää niitä hallussamme.
Emme saa käyttää arabialaista tekstiä sineteissämme.
Emme saa myydä käyneitä juomia (alkoholia).
Meidän on ajeltava otsamme (pidettävä lyhyttä otsatukkaa nöyrtymisen osoituksena).
Meidän on aina pukeuduttava samalla tavoin missä hyvänsä olemme, ja meidän on pidettävä zunar vyötäisillämme. (Kristittyjen ja juutalaisten on pukeuduttava erityisellä tavalla).
Me emme saa pitää ristejä tai kirjojamme näkyvillä tien päällä tai muslimien markkinoilla. Saamme soittaa kirkonkelloja vain hyvin hiljaa. Emme saa korottaa ääntämme, kun saatamme kuolleitamme hautaan. Emme saa ottaa sellaisia orjia, jotka on varattu muslimeille.
Emme saa rakentaa talojamme korkeammiksi kuin muslimien talot.
Jos joku tahallaan lyö muslimia, tämä sopimus ei ole enää voimassa.
(Al-Turushi, Siraj Al-Muluk, s. 229-30)

Dhimmi ei voi todistaa sharia-tuomioistuimessa eikä näin ollen voi voittaa riita-asiaa muslimia vastaan. Dhimmi ei saa kritisoida Muhammadia tai kertoa muslimille kristinuskosta.

Sharia ja dhimmiys selittävät miten Turkki, Egypti, Pohjois-Afrikka, Libanon, Syyria, Irak ja Etiopia, jotka olivat kristittyjä maita, muuttuivat islamilaisiksi. Jihadin ansiosta muslimit saivat poliittisen vallan ja he saattoivat sharia-lain voimaan. Silloin kaikista kristityistä tuli dhimmejä. Vuosisatojen jizya-verotus ja kolmannen luokan kansalaisen asema sai heidät kääntymään islamiin. Sharia-laki ja dhimmiys hävitti kristinuskon islamilaisista maista. Läntinen sivilisaatio ei voi menestyä sharia-lain alaisuudessa.



(1) Sharia-käsikirja kirjoitettiin 1300-luvulla, mormonit ovat myöhempää perua.


lauantai 17. helmikuuta 2018

Alistuminen ja kaksijakoisuus

ALISTUMINEN

Koska sharia perustuu Koraaniin ja Muhammadin sunnaan, on selvää, että sharia noudattaa niiden perusperiaatteita. Islamin ensimmäinen periaate on, että koko maailman tulee alistua Allahille ja noudattaa Muhammadin elämäntapaa, sunnaa. Siksi muslimien on noudatettava shariaa. Muslimi ja kafir eivät ole tasavertaisia; kafir on poliittisesti alempiarvoinen.

Sharia vaatii, että meidän instituutiomme alistuvat islamille. Koulujemme täytyy opettaa islamia tietyllä tavalla. Median on esitettävä islam hyvässä valossa. Koko sivilisaatiomme tulee alistua. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos islam vaatii vaikkapa islamilaisia rukoushetkiä kouluun, meidän on niitä järjestettävä.

Jihad vaatii kafirin täydellistä alistumista, ja jos kafir ei vapaaehtoisesti alistu, on käytettävä voimakeinoja. Dhimmin on alistuttava virallisesti poliittiselle islamille.


KAKSIJAKOISUUS

Kafir ja jihad kuuluvat shariaan. Shariassa on kahdet eri säännöt - toiset muslimeille ja toiset kafireille. Kafireita ei kohdella tasavertaisina vaan alempiarvoisina, mikä on sharia-lain kaksijakoisuutta.

Islamissa on lähes kaikesta kafiria koskevasta kaksi näkemystä. Seuraavassa suvaitsevainen esimerkki Koraanista:
73:10 Ole myös järkkymätön huolimatta siitä, mitä he [kafirit] sanovat, ja karta heitä sopivalla tavalla!

Suvaitsevaisuudesta suvaitsemattomuuteen:
Koraani 8:12 Muista, kuinka Herrasi julisti enkeleille: »Olen kanssanne; tukekaa siis niitä, jotka uskovat [muslimeja]. Täytän pian uskottomien [kafirien] sydämet pelolla; silloin hakatkaa poikki heidän kaulansa ja heidän kaikki sormensa.»

Koraanissa on niin paljon tällaisia ristiriitaisuuksia, että se tarjoaa menetelmän niiden ratkaisemiseksi. Sitä kutsutaan abrogaatioksi.

Abrogaatio tarkoittaa islamissa, että myöhemmin ilmoitettu säe on arvovaltaisempi kuin aiemmin ilmoitettu. Kumpikin säe on kuitenkin voimassa, sillä Koraani on sanatarkkaa Allahin puhetta. Edelläolevista säkeistä ensimmäinen on ilmoitettu aiemmin kuin toinen ja on siksi heikompi. Se on aina näin päin. Aikaisempi "hyvä" säe on kumottu myöhemmällä ja arvovaltaisemmalla "pahalla" säkeellä.

Aikaisempien säkeiden "totuus" näkyy siinä, kuinka muslimit ja islamin apologistit lainaavat näitä mekkalaisia säkeitä. Ne on kyllä abrogoitu, mutta niitä voidaan silti esittää pyhän Koraanin totuutena.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että aikaisempia säkeitä käytetään silloin, kun islam on heikko, ja myöhempiä säkeitä silloin, kun islam on vahva. Tämä kuvastaa Muhammadin elämää.

Muhammadin uralla oli kaksi hyvin erilaista ajanjaksoa - aikaisempi ja myöhempi. Mekassa Muhammad oli uskonnollinen saarnamies. Myöhemmin Medinassa hänestä tuli poliitikko ja sotilas, ja hänestä tuli hyvin voimakas. Mekkalainen Koraani sisältää Allahin neuvoja tilanteeseen, jolloin islam on heikko, ja medinalainen Koraani neuvoo muslimeja aikana, jolloin islam on voimakas. Mitä voimakkaammaksi Muhammad tuli, sitä tarmokkaammin hän kävi sotaan kafireja vastaan. Koraanista löytyy muslimeille ohjeita jokaiseen tilanteeseen.

Tästä kaikesta seuraa, että on käytännössä kaksi Muhammadia ja kaksi Koraania, jotka ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Aikaisempi uskonnollinen ja rauhanomainen mekkalainen Koraani on ristiriidassa myöhemmän poliittisen ja sotaisan Medinan Koraanin kanssa. Mekan Koraani on kuitenkin edelleen totuus ja sitä voidaan käyttää. Islamin tukijat siteeraavat näitä aikaisia säkeitä.

Muhammadin käyttäytyminen on täydellinen esimerkki muslimeille ja näin hänen tekonsa ovat perusta islamin kaksijakoiselle etiikalle.

Tämä kaksijakoisuus tekee islamista hämmästyttävän joustavan ja sopeutuvan.


KAKSIJAKOINEN ETIIKKA

Islamissa ei ole kultaista sääntöä. Se, että pyhissä teksteissä esiintyy sana "kafir", merkitsee, ettei kultaista sääntöä ole, sillä kukaan ei halua tulla kohdelluksi samoin kuin Muhammad kohteli kafireja. Kafireja murhattiin, kidutettiin, orjuutettiin, raiskattiin, ryöstettiin, petettiin, pilkattiin ja halvennettiin.

[Bukhari 9,85,83] Muhammad sanoi: "Muslimit ovat veljiä keskenään. Muslimin ei tule koskaan sortaa toista muslimia tai sallia sitä. Allah tyydyttää niiden tarpeet, jotka tyydyttävät veljiensä tarpeet.

 Islamin etiikka ei kohtele koko ihmiskuntaa samoin, vaan se on kaksijakoinen. Siinä on kahdet säännöt: muslimit ovat veljet keskenään, mutta muslimi voi kohdella kafiria joko veljenä tai vihollisena.

Se, että sanoo jotakin, mikä ei ole totta, ei ole islamissa välttämättä valhe.

[Bukhari 3,49,857] Muhammad sanoi: "Mies, joka tuo rauhan ihmisille keksimällä hyviä sanoja tai puhumalla kauniita asioita, vaikka ne eivät olisi totta, ei valehtele." 

Muslimin vala on joustava:
[Bukhari 8,78,618] Abu Bakr piti aina uskollisesti valansa, kunnes Allah ilmoitti Muhammadille, miten niiden rikkominen voidaan sovittaa. Jälkeenpäin hän sanoi: "Jos teen sopimuksen ja pääsen myöhemmin vielä parempaan sopimukseen, otan sen paremman ja sovitan aikaisemman lupaukseni."

Muhammad käski monesti pettää kafireja, milloin se olisi hyödyksi islamille.

[Bukhari 5,59,369] Muhammad kysyi: "Kuka tappaisi Ka'bin, Allahin ja Muhammadin vihollisen?" Bin Maslama nousi ja vastasi: "Oi Muhammad! Miellyttäisikö se sinua, jos tappaisin hänet?" Muhammad vastasi: "Kyllä" Silloin Bin Maslama sanoi: "Anna minulle lupa kertoa hänelle valheita, jotta onnistun suunnitelmassani." Muhammad vastasi: "Saat valehdella hänelle."
[Bukhari 4,52,268] Muhammad sanoi: "Jihad on pettämistä."

Islamissa on sana petokselle, joka edistää sen tavoitteita: taqiyya. Taqiyya on pyhää petosta. Muslimin ei kuitenkaan koskaan ole lupaa valehdella toiselle muslimille. Valehtelu on aina kiellettyä, ellei se ole ainut tapa päästä päämäärään. Al Tabarani sanoo Al Awsatissa: "Valehtelu on syntiä, paitsi jos se tehdään muslimien hyvinvoinnin vuoksi, tai muslimin säästämiseksi perikadolta." (1)


YSTÄVÄT

Islamin kaksijakoisessa etiikassa käsitellään myös ystävyyttä. Koraanissa on 12 säettä, joissa sanotaan, ettei muslimin sovi olla kafirin ystävä.

Koraani 4:144 Te, jotka uskotte [muslimit], älkää ottako uskottomia [kafireja] ystäviksenne uskovaisten sijasta! Tahdotteko siten antaa Jumalalle kiistämättömän rankaisuvallan itseenne näihden?
Koraani 3:28 Uskovaiset [muslimit] älkööt ottako uskottomia [kafireja] ystävikseen uskovaisten asemesta. Jos joku niin tekee, ei hänellä ole mitään puolustusta odotettavana Jumalalta. Teillä [muslimeilla] ei ole mitään pelättävää heidän [kafirien] puoleltaan. Jumala kehoittaa teitä pelkäämään vain Häntä, ja Hänen luoksensa te palaatte.

ORJUUS

Kaksijakoisen etiikan mukaan kafirin voi ottaa orjaksi, mutta muslimin orjuuttaminen on kiellettyä. Jos orja kääntyy islamiin, hänen vapauttamisestaan saa palkinnon, mutta vääräuskoisen orjan vapauttamisesta ei ole palkintoa.
[Bukhari 3,46,693] Muhammad sanoi: "Jos mies vapauttaa muslimiorjan, Allah vapauttaa hänet Helvetin tulesta samalla tavalla kuin hän vapautti tämän orjan." Bin Marjana  kertoo, että kun Muhammad kertoi tämän ilmestyksen Alille, tämä vapautti orjan, josta Abdullah oli tarjonnut tuhat dinaaria.

AL WALAA WA AL BARAA - PYHÄ RAKKAUS JA PYHÄ VIHA

Sharia opettaa kaksijakoista eettistä periaatetta: "rakasta sitä mitä Allah rakastaa, ja vihaa sitä mitä Allah vihaa". Tähän sisältyy vastenmielisyys kafiria kohtaan poliittisissa järjestelmissä, kuten lainsäädännössä, sekä sharia-lain rakastaminen. Tämä periaate on islamistien vaatimusten takana, kun he vaativat sharia-lakia Amerikkaan. Kafirin mitään tekemisiä ei tule jäljitellä, sillä Allah vihaa kaikkia kafirien tekoja.





(1) Bat Ye’or, The Dhimmi (Cranbury, N.J.: Associated University Presses, 2003), 392.